Ratkaistava haaste
Ympärillämme on runsaasti työpaikkoja, koulutuksia, palveluita, harrastuksia, vapaaehtoisia tehtäviä ja tapahtumia. Jokaisessa näistä haasteena on tarjoajan ja tarvitsijan kohtaaminen.
Ratkaisumme
Sosiaalinen innovaatio
Toteutimme palvelun, joka on kaikkien käytettävissä ja jonka avulla mahdollisuudet saadaan esille siellä missä ihmiset ovat parhaiten tavoitettavissa.
Mahdollisuuden tarjoaja kirjautuu palveluumme osoitteessa www.pop-up-possibilities.com ja rakentaa ilmoituksen. Rakentamisen jälkeen hän voi valita missä paikoissa haluaa ilmoituksensa esille.
Tv ruuduissa, tietokonenäytöissä tai videotykeissä, joihin on liitetty kehittämämme lisälaite. Kyseiset näytöt sijoitetaan keskeisille paikoille esim. Kirjastoihin, kauppoihin urheilupaikkoihin, nuorisotiloihin, kouluihin, kylätaloihin tai vaikka tapahtumiin.
WWW-sivustoille upotettavissa PUP infopisteissä. Esimerkkinä kuntien www-sivustot ja koulujen pedanetit. Oleellista on sivustojen keskeinen asema tavoiteltavien viiteryhmien käytössä.
Mobiililaitteissa. Sivustoilla ja näytöissä oleva tieto saadaan siirrettyä kohderyhmän puhelimiin push-ilmoituksina.
Missiomme on tuoda mahdollisuudet esille. Visionamme on olla sielä missä ihmisetkin ovat.
Työpaikat, opiskelumahdollisuudet, palvelut, harrastukset ja vapaaehtoistyömahdollisuudet tulee pystyä tiedottamaan ja löytämään riippumatta varallisuudesta, teknillisestä osaamisesta tai kulttuuritaustasta.
Haluamme rynnätä eteenpäin ja etsimme tätä varten
Yrityksiä, joiden kanssa voimme tehdä syvempää yhteistyötä
- Menetelmän hiomisessa
- Myyntityössä
- Kansainvälistymisessä
Julkaisverkostoon uusia yhteistyökumppaneita
Ihmisiä, jotka haluavat intohimoisesti työskennellä kanssamme
Huomentaina Oy
2444211-0
Timo Liimatainen
+358 40 5532380
timo.liimatainen@huomentaina.fi
Kestiläntie 9, 85980 Köyhänperä,
Reisjärvi
Huomentaina Oy on perustettu 24.11.2011. Yrityksen omistaja, sekä hallituksen puheenjohtaja on Timo Liimatainen.
Yrityksemme nimi tulee tyttäremme vuosia sitten tekemästä sanainnovaatiosta: 3,5-vuotiaan lapsen toistuva kysymys oli "Milloin muskari on?" Vastasimme usein tiistaina tai huomenna. Pienen tytön mielessä vastaukset yhdistyivät ja syntyi termi huomentaina, kahdeksas viikonpäivä. Tarinan opetus lienee: Aina ei tarvitse keksiä täysin uutta. Joskus vastaava tulos saavutetaan yhdistämällä tuttuja asioita uudella tavalla.
Sama tyttö opetti myös kuuntelemaan lapsia ja nuoria. Perheellämme ei ole musikaalista historiaa. Ehkä tämän johdosta tyttären ensimmäinen ehdotus viulun soittamisesta ei saanut kannatusta. Ei myöskään toinen pyyntö. Kolmannella lapsen ääni oli jo vaativa. Hän sai lopulta viulun 7-vuotiaana, harjoittelee tunnollisesti ja esiintyy tapahtumissa. Ilman tytön sinnikkyyttä olisin ohjannut hänet ennemmin ladulle tai pallopelien pariin. Toimimmeko siis omien vai lapsien ajatuksien pohjalta? Kuuntelisimmeko sittenkin lapsiamme ja nuoriamme enemmän?